Pelisäännöt

Suomussalmen palloseura

1. Jääkiekkojaoston säännöt

1.1 Toiminnan tavoitteet

Seuran jääkiekkojaoston tavoitteena on taata harrastusmahdollisuus lapsille ja nuorille jääkiekon parissa ohjaten jäseniään kasvamaan vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Seuran toiminnassa otetaan huomioon sosiaaliset, kasvatukselliset ja terveydelliset tavoitteet.

1.2 Jääkiekkojaoston säännöt

Suomussalmen palloseura koostuu useista eri jaostoista. Niistä jääkiekkojaosto käyttää nimeä Suomussalmen palloseura, SuPS. Seuran ylintä mahdollista päätäntävaltaa käyttää seuran yleiskokous ja vastaavasti jääkiekkojaoston ylintä päätösvaltaa käyttää jaoston yleiskokous. 

Jaoston yleiskokouksessa valitaan kullekin toimintakaudelle jaoston toimihenkilöt. Toimihenkilöitä valitaan 3 - 5 kpl ja yleensä he ovat jaoston puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja valmennuspäällikkö. 

Jaostolla on johtokunta, johon kuuluu edellisten lisäksi jokaisen joukkueen johtaja tai joku muu joukkueen nimeämä henkilö. Jaoston johtokunta valitsee ja kutsuu toimintaan muita toimihenkilöitä aina tarpeen mukaan. Näitä muita toimihenkilöitä voivat olla esimerkiksi varustevastaava, mainos/markkinointivastaava, jäähallin yhdyshenkilö, kalustovastaava jne. 

Jaoston toimihenkilöt ja johtokunta seuraavalle vuodelle valitaan syksyn yleiskokouksessa.

Yleiskokous vahvistaa tulevalle toimintakaudelle budjetin, sekä vahvistaa tuloslaskelman edelliseltä kaudelta ja myöntää vastuu vapauden edelliselle johtokunnalle.

Seuran pelaajat ovat Suomussalmen Palloseuran jäseniä. 

Joukkueen peliasu on mustakeltainen tai valkoinen pelipaita. Suositus housujen väriksi on musta ja kypärän väriksi on keltainen.

2. Joukkueiden säännöt

2.1 Joukkueen tehtävät

Joukkueen ylin päättävin elin on joukkuekokous. Siihen saavat osallistua pelaajien vanhemmat tai täysi-ikäiset pelaajat. Äänioikeus on rajoitettu pelaajakohtaiseksi.

Joukkueen johtoryhmä muodostuu joukkueenjohtajasta, rahaston hoitajasta, valmentajista, huoltajista ja sekä muista mahdollisesti tarvittavista toimihenkilöistä kuten esimerkiksi toimitsija-, mainos-, turnaus- ja talkoovastaavista. 

Nämä henkilöt valitaan pääsääntöisesti pelaajien vanhemmista joukkuekokouksessa.

Joukkueen johtoryhmä vastaa joukkueen toiminnasta niin urheilullisesti, kasvatuksellisesti kuin taloudellisesti.

Joukkueen johtoryhmän jäsenten tehtävänkuvaukset ovat seuraavat

2.2 Joukkueenjohtajan tehtävät 

Joukkueenjohtaja on joukkueessa henkilö joka:

-        Laatii toimintasuunnitelman yhdessä vastuuvalmentajan kanssa ja kauden jälkeen toimintakertomuksen. Toimintasuunnitelma jaetaan vanhemmille/pelaajille syksyllä pelikauden alussa. Toimintasuunnitelma sisältää harjoitusajat, harjoituspelit ja sarjaohjelman. Toimintakertomus toimitetaan jääkiekkojaostolle 10.5 mennessä.

-        Laatii budjetin yhdessä rahastonhoitajan kanssa ja lähettää toimittaa sen pelaajien vanhemmille. Joukkueen budjetin toteutuminen raportoidaan vanhemmille/pelaajille vähintään kerran syys – ja kerran kevätkaudella.

-        Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä.

-        Vastaa kaikesta tiedottamisesta, nettisivujen ylläpitämisestä sekä joukkueelle tulevan postin lukemisesta.

-        Vastaa joukkueen omien sisäisten pelisääntöjen tekemisestä ja niiden noudattamisesta. Tarvittaessa nämä sisäiset pelisäännöt voivat korvata joukkueen itse tekemän, mutta joukkueen omat eivät saa olla ristiriidassa näiden kanssa.

-        Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla

-        Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhdessä muun johtoryhmän kanssa.

-        Vastaa joukkueen kasvatuksellisesta ohjauksesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa.

-        Hoitaa ottelujärjestelyt, otteluilmoitukset, tuomarit, vierasjoukkueelle tiedottamisen, ottelutoimitsijat.

-        On läsnä otteluissa aina tai järjestää itselleen sijaisen sekä vierailee harjoituksissa tarvittaessa.

-        On velvollinen edustamaan joukkuetta seuran järjestämissä tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa.

-        Huolehtii seuran antamista muista velvoitteista.

-        Vastaa siitä, että jokainen pelaaja joukkueessa on pelikelpoinen SJL:n sääntöjen edellyttämällä tavalla.

2.3 Valmentajien / ohjaajien tehtävät

-        Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa.

-        Kauden harjoitusohjelman suunnittelu.

-        Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä.

-        Yksittäisten harjoitusten minuuttikohtainen suunnittelu.

-        Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan laatiminen otteluihin.

-        Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.

-        Joukkueen kasvatuksellinen ohjaus yhdessä muun johtoryhmän kanssa.

-        Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa.

-        Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohdon kanssa.

-        Osallistumisvelvollisuus seuran järjestämään koulutukseen.

-        Osallistumis- ja alustusvelvollisuus vanhempien kokouksissa.

-        Valmentajien tulee kaikessa toiminnassaan toimia seuran sisäisten pelisääntöjen edellyttämällä tavalla.

-        Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen ja kasvatuksellisen toiminnan johtaja.

-        Vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan tehtävänä on laatia yhdessä pelaajien- ja vanhempien ryhmän kanssa toimintakaudelle hyväksytyt JOUKKUEEN PELISÄÄNNÖT. 

2.4 Joukkueen rahastonhoitajan tehtävät  

-        Tehtävää hoitaa joukkueenjohtaja tai vanhempien valitsema rahastonhoitaja

-        Laatii joukkueen budjetin syyskuun loppuun mennessä ja toimittaa sen joukkueen pelaajien vanhemmille 30.9. mennessä

-        Vastaa joukkueenjohtajan ja valmentajan kanssa toiminta- ja talousarvioin toteutumisesta kauden aikana

-        Vastaa joukkueen omatoimisen, sekä seuran yhteisten varainhankintojen suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan

-        Vastaa laskujen oikeellisuuden tarkistamisesta, maksamisesta ja kirjanpitäjälle toimittamisesta. Tilavuokrien maksamisesta tulevat kuitit toimitetaan tilitoimistoon (SuPS jääkiekkojaosto). Kuittien perusteella anotaan vuosittainen kohdeavustus.

-        Vastaa myyntilaskujen laatimisesta ja kontrolloi laskujen lähettämisen

-        Huolehtii saatavien valvonnasta ja kirjaa saadut käteissuoritukset

-        Tarkistaa joukkueen kustannuspaikan saldon vähintään kerran kuukaudessa

-        Tarkkailee joukkueen jäävuoromaksujen muodostumista

2.5 Huoltajan tehtävät 

-        Vastaa joukkueen varaston ja varustelaukun kunnosta ja täydennyksistä.

-        Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta sekä vastaa ensikädessä ensiavusta loukkaantumistapauksissa. Ohjaa vakavammin loukkaantuneet päivystävään terveyskeskukseen.

-        Vahinkotapauksissa varmistaa vakuutusyhtiön omilla sivuilla olevan lomakkeen täytön ja lähetyksen vakuutusyhtiöön sivuilla olevien ohjeiden mukaisesti

-        Huolehtii luistinten teroituksesta ja varusteiden kunnosta

-        Huolehtii joukkueen pelipaidoista

-        Vastaa joukkueen juomahuollosta ja pullojen hygieniasta

-        Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa

-        Edellyttää pelaajilta huolellisuutta ja siisteyttä

-        Kuuluu joukkueen johtoryhmään ja vastaa omalta osaltaan kurinpidosta.

2.6 Joukkueen edustaja jaoston johtokunnassa

Joukkuetta edustaa jaoston johtokunnassa joukkuekokouksen valitsema edustaja, jolla osallistumisvelvollisuus jaoston yleiskokouksiin.

3. Joukkueen pelisäännöt

Jääkiekkojaosto edellyttää, että kaikkien juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vahvistetaan kunkin joukkueen vanhempainkokouksessa. Joukkueen pelisääntöjen ei tule olla ristiriidassa seuran pelisääntöjen kanssa. Pelisäännöissä tulee korostaa urheilutoimintaa ja hyvien tapojen noudattamista harjoituksissa, peleissä ja turnauksissa sekä niihin liittyvillä matkoilla. Tältä osin säännöt koskettavat sekä pelaajia että vastuullisessa tehtävässä olevia vanhempia.

Kopio pelisäännöistä toimitetaan jaoston puheenjohtajalle tai valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä.

3.1 Joukkueiden muodostaminen

Seuran ohjaustoiminta aloitetaan luistelu/kiekkokoulutoiminnalla. Tällä toiminnalla muodostetaan myöhemmin aloittavat jääkiekkojoukkueet.

G - F-juniori-ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta harjoitusryhmää, kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. F-juniorijoukkueita ilmoitetaan sarjatoimintaan siten, että jokaiselle pelaajalle taataan riittävästi peliaikaa. Tavoitteena ovat kahden kentällisen joukkueet ja pelipaikkojen kierrätys.

E - D – C - junioreissa muodostetaan puolestaan niin monta joukkuetta, kuin niitä luontevasti syntyy ja mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. 

Joukkueiden muodostamisesta päättää jääkiekkojaosto valmennuspäällikön ja joukkueiden valmentajien avustuksella.

Kaikkiin ikäryhmiin muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet kuitenkin ovat tärkeä tekijä, pyritään se ottamaan huomioon harjoitusryhmiä rakennettaessa. Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa tarvittaessa kantaa valmennuspäällikkö. 

3.2 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä joukkueesta toiseen

Alla kuvatulla tavalla käsitellään sekä yhden ottelun että määräaikainen siirtyminen.

Pelaajan siirtymisen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden valmentajat ja valmennuspäällikkö. Ennen lopullista päätöstä valmennuspäällikkö kuulee pelaajan vanhempia ja pelaajaa. Tätä ohjetta noudatetaan sekä sama- että eri-ikäisten joukkueiden välillä. Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty.

3.3 Ohjaustoiminta

Jääkiekkojaosto hyväksyy joukkueiden valmentajat ja järjestää valmentajille tarvittaessa koulutusta. Tavoite on järjestää kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat ohjaajat (2-3 kpl / joukkue.) 

Ohjaajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

Toimintavuoden aikana suositellaan G- F- E -juniorijoukkueille enintään kolme yhteistä tapahtumaa viikossa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit.

D-junioreissa joukkueelle suositellaan toimintavuoden aikana neljä yhteistä tapahtumaa viikossa. 

3.4 Jääharjoittelu

Seuralla on sopimus Suomussalmen Jäähalli oy:n kanssa jäävuoroista. Joukkueiden valmentajat sopivat jäävuoroista. Jäänjaon vahvistaa seuran puolesta jääkiekkojaosto. 

Kaikki G- F -juniorijoukkueiden harjoitukset ovat yhteisharjoituksia. Vain osassa harjoituksia joukkueella voi olla yksin käytössään koko kaukalo, pääsääntöisesti joukkueet harjoittelevat kokonaan tai osittain toisen joukkueen kanssa jaetuilla jäävuoroilla. Harjoituksia voi olla hallissa tai luonnonjäällä. Kolmesta viikoittaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia on jääolosuhteista riippuen yhdestä kolmeen.

D- ja C junioreissa harjoitukset voivat myös olla yhteisharjoituksia puolella kentällä ja niitä voi olla sekä hallissa että luonnonjäällä. 

3.5 Pelaaminen

Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia.

Suosituksena ottelumäärissä noudatetaan seuraavaa: 

-        F-junioreista muodostetut pelijoukkueet voivat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 20 peliä. E-junioreissa vastaava pelaajakohtainen pelimäärä on 25-30 ja D-junioreissa 30-40. Joukkueen johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa minkä tahansa joukkueen kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä.

Pelimääriä laskettaessa yksi turnauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu.

3.6 Peluuttaminen

Seura ja sen joukkueet sitoutuvat siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita.

G - F-juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna 10 -12 pelaajan joukkueita riittävän pelikohtaisen suorituksellisen toistomäärän varmistamiseksi.

E – D – ja C junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällisellä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Tasapuolisuus kauden mittaan järjestetään ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina.

Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen.

Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä. Lepovuoroista pyritään kertomaan ennakolta.  

3.7 Poissaolosta ilmoittaminen

Pelaaja tai hänen puolestaan vanhempi on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, syyn kertominen ei ole pakollista. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen valmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle.

Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä.

3.8 Pelaajan erottaminen joukkueesta

Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta kesken kauden muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä.

Joukkueesta voidaan erottaa myös taloudellisten velvoitteiden merkittävästä laiminlyönnistä johtuen. Ennen erottamista asia on käsiteltävä jääkiekkojaostossa. Erottaminen voi olla määräaikainen tai koko kautta koskeva. 

3.9 Ongelmien ratkaiseminen

Näihin sääntöihin liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran jääkiekkojaosto.

4. Joukkueen budjetti

Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja seuran rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.

Joukkueen tulee kauden alussa päättää vanhempien kokouksessa budjetoinnin periaatteista ts. vastaako pelaajien vanhemmat tulopuolen kerryttämisestä poikakohtaisen vastuun vai kollektiivisen vastuun periaatteella.

4.1 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus

Seuran nimissä olevan jääkiekkojaoston pankkitilin käyttöoikeus edellyttää tilille nimetyt käyttäjät. Jaoston yleiskokous valitsee tilinkäyttöoikeuden saavat henkilöt. Yleensä näitä ovat jaoston puheenjohtaja ja rahastonhoitaja sekä kirjanpitotoimisto.

Joukkueen on valittava vanhempainkokouksessa ne henkilöt, joilla on oikeus käyttää joukkueen tiliä, hyväksyä laskuja ja maksaa niitä. Nämä henkilöt on ilmoitettava jaoston rahastonhoitajalle ja tarvittaessa tilitoimistolle 30.9. mennessä. Joukkueiden tilinkäyttöoikeuden saavat henkilöt vahvistetaan jaoston kokouksessa. Tilitoimiston käyttämisestä joukkueet päättävät itsenäisesti.

4.2 Joukkueen rahat ja omaisuus

Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkueiden tulee noudattaa tilitoimiston tilinpidollisia ohjeita.

Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempienkokous tai nimetty rahastonhoitaja. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, mainoksia myymällä jne. Vanhempienkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille.

Joukkueen ja jääkiekkojaoston tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa.

4.3 Maalivahdin varusteet

Seura pyrkii antamaan maalivahdeille käyttöön säärisuojat, rintapanssarin, kilven ja kiinniottokäsineen. Joukkue ostaa mv-mailat.

Maalivahdin vanhemmat hankkivat muut varusteet. Seuran valmennuspäällikkö opastaa tarvittaessa varusteiden hankinnassa.

4.4 Joukkueen / seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen

Joukkueen toiminnan alkaessa, olkoonpa se G-juniori-ikäisenä tai myöhemmin, sille annetaan tietty kustannuspaikkatunnus, joka seuraa kutakin joukkuetta koko joukkueen olemassaolon ajan. Kustannuspaikalle kertynyt varallisuus (+/- ) seuraa joukkuetta sen siirtyessä ikäluokasta toiseen. 

4.5 Taloudelliset asiat pelaajan siirron tai lopettamisen yhteydessä

Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen hankittua tai maksettua rahaa, varusteita tai muuta omaisuutta silloin kun pelaaja siirtyy kauden lopussa pois seurasta. Henkilökohtaisen talkoo -osuuden palauttamisesta päättää joukkue.

Mikäli pelaaja lopettaa tai siirtyy toiseen seuraan kesken pelikauden hänelle ei tule antaa siirto-oikeutta ennen kuin on varmistettu, että kaikki taloudelliset velvoitteet joukkuetta ja seuraamme kohtaan on hoidettu ja kaikki seuran varusteet on palautettu.

Mikäli pelaajan osalta on kausimaksuvelvoitteita suoritettu rahasuorituksin enemmän kuin hänen keskenjääneeltä kaudeltaan kuluosuudeksi voidaan arvioida, niin rahoista ylijäävä osa tulee palauttaa maksun suorittaneelle. Yhteisin kampanjoin, mainosmyynnein tms. tavoin hankittuja varoja ei palauteta missään muodossa.

Mikäli pelaaja siirtyy kesken kauden tai kauden päättyessä seuran sisällä joukkueesta toiseen hänelle ei saa antaa pelilupaa uudessa joukkueessa ennen kuin vanhaa joukkuetta kohtaan olevat taloudelliset velvoitteet on hoidettu ja vanhan joukkueen omistamat varusteet on palautettu.  Siirtymisen yhteydessä pelaaja saa mukaansa uuteen joukkueeseen hänen osaltaan mahdollisesti kertyneen varallisuusylijäämän, olkoonpa varat kerätty talkoilla, mainosmyynneillä tai rahasuorituksilla. Mikäli joukkue on kerännyt varansa kollektiivisesti, ei tällaista ylijäämää voi määritellä.

 Varusteet, jotka on ostettu joukkueen yhteisillä rahoilla, ovat aina joukkueen omaisuutta.

4.6 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen

Varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. 

Mikäli joukkue hajoaa kokonaan tai osittain ja yhdistyy seuran muihin joukkueisiin, sen rahavarat jaetaan seurassa jatkavien pelaajien lukumäärän suhteessa pelaajien uusien joukkueiden kesken. Jos jakautuminen tapahtuu kesken kauden, niin vrt. myös kohta 4.5

Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskoneen, maalivahdin varusteita yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu. 

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy ensiksi neuvoa jaoston puheenjohtajalta tai valmennuspäälliköltä, joka tarvittaessa selvittää asian jääkiekkojaoston kanssa.